Kuten puolustusvoimien entinen isopamppu Gustav Hägglund (pentele että nimet on joskus hankalia) uudessa kirjassaan toteaa, miehet hyvittävät naisille synnytyskipuja kärsimällä armeijan palveluksessa ja se on todellista tasa-arvon toteutumista. Tämä on hyvä periaate. Toki meistä useimmat varmaankin tietävät, ettei toisen kärsimys poista toisen kärsimystä ainakaan suoraan, mutta Gustav on oivaltanut sen, että se tasa-arvoistaa kivasti kun kaikilla on kurjaa.
En kuitenkaan tohtisi jättää tilannetta aivan noin puolitiehen hutkituksi, sillä kärsijöitä on paljon muitakin. Vaikeasti vammaisten puolesta on kärsittävä, mielenterveysongelmaisten puolesta on kärsittävä ja mielestäni myös tuotantoeläinten huonojen olojen vuoksi on kärsittävä. Oikeastaan koko kansakunnan puolesta olisi kärsittävä kun meitä johtavat poliitikot ja viranhaltijat ovat niin mielikuvituksettomia, että me maksamme siitä seuraamukset. Myös palkat ovat huonot ja vessanpaperirullakin usein väärinpäin. Tätä kun sitten soveltaisi ohjenuoraksi asepalvelukseen, paljastuisi karu totuus siitä, ettei sinne monikaan vapaaehtoisesti saapuisi, kun kaikki kärsivät jo.
Valintamenetelmä on siis luotava. Kaikkein onnellisimmat ja parhaiten pärjäävät on valittava kansan joukosta kärsimään. Koska niitä ei varmaankaan montaa ole vanhaan asepalvelukseen astumisen ikäluokassa, on pakko laajentaa se kattamaan kaikenikäisiä. Monet toki osaavat piilottaa onnellisuutensa hyvin, joten myös ilmiantopuhelin on perustettava, johon sitten kateelliset, kärsivät ja katkerat naapurit ja tutut voivat ilmoittaa toisiaan asepalvelukseen. Valokuvan jos saat naapurista hymyilemässä, niin terve menoa asepalvelukseen. Lotossa jos voittaa enemmän kuin neljä oikein, niin terve menoa asepalvelukseen. Lapsen syntymästä myös - ainakin siis silloin jos oli toivottu lapsi, muutenhan se kärsimyksen ja häpeän määrä kyllä takaa massaankuuluvuuden.
Hähää, sinne lähtisi muuten monta jatkuvasti virnistelevää julkisuuden kasvoakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti